sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Luhurikan Lava, Lapua 25.6.2016 Finlanders ja Helmenkalastajat


Paikka: Luhurikan Lava, Tiisijärventie 97, 62165 Tiistenjoki
Aika: La 25.6.2016 klo 20.30 - 03
Esiintyjät: Finlanders ja Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat


Huh huh. Tämän keikan jälkeen ei tule ihan heti uni silmään, niin täpinöissäni olen vieläkin. Nyt on jo kolmas juhannus putkeen, kun pääsemme nauttimaan Finlandersista ja Helmenkalastajista Luhurikkaan. Toivottavasti perinne jatkuu vastaisuudessakin.

Olen päättänyt jo kauan sitten, että tänään laitan kesämekon. Ihan sama mitä taivaalta tulee. Kaksi vuotta sitten kotiin ajellessamme auton mittari näytti parhaimmillaan - 2, joten siihen verrattuna nyt on todella lämmin.



Luhurikan Lava on rakennettu vasta vuonna 2008. Puitteet ovat uudet, tilavat ja komeat, mikä onkin varmaan syynä siihen, etten ole Luhurikassa ikinä viihtynyt. Lavalla on A-oikeudet ja karaoketilat. Kaikkiin tansseihin järjestetään linja-autokyyditys Seinäjoelta. Myös naisten tunti kuuluu jokaiseen tanssi-iltaan.



Juhannuspäivän iltana tanssit kestävät peräti aamukolmeen asti. Helmenkalastajat soittavat viisi settiä, Finlanders neljä. Epäilin, että lopussa alkaisi jo väsyttää, mutta ei. Toteamme pois lähtiessä porukalla, että tästä illasta ei jää puuttumaan kuin jatkot. Ei millään malttaisi mennä kotiin. Aivan tanssien lopussa törmään vielä herrasmieheen, joka kehaisee "Soot upia", mikä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla "Sä olet upea". Eihän tässä voi kuin hymyillä.

Helmenkalastajat aloittavat ja päättävät illan. Heidän settinsä ovat kaikin puolin viihdyttäviä, totuttuun tapaan. Tanssilajeja tulee laidasta laitaan ja biisit ovat enimmäkseen kaikille tuttuja. Jotenkin heidän esiintymisensä sopii yhteen Finlandersin kanssa ja aika usein he samassa paikassa ovatkin, viimeksi viikko sitten Halkosaaressa.

Finlandersin ensimmäinen setti on melko reipas. Mukaan mahtuu muun muassa Viuhahdus, Sinulle vain ja polkat, jotka ovat tällä kertaa Viipurin Vihtori ja Lindströmin polkka. Tykkään kovasti Hariolaxin vanhasta foksista Amerikkaan, Amerikkaan. Pätkä tuosta kappaleesta on mukana kuvaamallani videolla. Jenkkaa ei harmikseni tule taaskaan. Helmenkalastajat esittävät kyllä Lesken lemmen, muttei se ole sama asia.

Toisessa setissä rokataan Rock'n roll is king ja Sea Cruise. Kari laulaa Tuure Kilpeläisen Ystävänpäivän ja Arttu Wiskarin Sirpan. Jussi herkistelee Tule lähemmäksi. Tangoina tulevat Sä kuulut päivään jokaiseen ja Mun aika mennä on.


Kolmas setti alkaa uudella lempparillani Haaveissa vainko oot mun. Joka kerta se kuulostaa vain paremmalta. Paljaana ja Tuo onni pukee sua ovat myös mahdottoman hyviä. Ovat soineet autossani muutamaan otteeseen. Muilta osin setit sisältävät entuudestaan tuttuja kappaleita, mutta Mamban Pientä lemmenleikkiä en ole aikaisemmin Finlandersin esittämänä kuullut.



Viimeinen setti on lyhyt ja ytimekäs, ja se mennään vauhdilla alusta loppuun. Pieni polku, Keltapaviljonki, Ota kii, Mennyt mies, Kaikki tytöt ja Daa-da daa-da. Biletämme täysillä koko setin, koska Finlanders jää nyt viiden viikon ansaitulle kesälomalle. Hetkeen ei päästä tällaiseen fiilikseen! Ei tätä menoa ja meininkiä pysty sanoilla kuvaamaan. Tuntuu, että esiintyjätkin ovat jo puoliksi vallattomissa lomatunnelmissa ja antavat ihan kaikkensa ja vielä vähän päälle. Encoreina rokataan mahtava Rappiolla ja aivan kuten Halkosaaressakin, Finlandersin ja Helmenkalastajien yhteisesti esittämä Get on.



Tuleva keikkatauko kirpaisee, täytyy vaan ajatella että elokuussa taas jatketaan. Pidempiäkin keikkataukoja on toki vuoden mittaan ollut, mutta silloin on tullut edes Finlandersin päivityksiä Facebookiin luettavaksi. Nyt pitäisi pärjätä ilman niitäkin.

Heinäkuussa tavoitteena on käydä katsomassa jotain tanssiorkesteria, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Luultavasti päädyn vain marisemaan ystävälleni, miten laimeaa kaikki on Finlandersiin verrattuna. Mutta tulee vastaan joskus positiivisiakin yllätyksiä. Tähän vuoteen niitä on kyllä mahtunut vain yksi, Kaiho.

Alkukesän olemme menneet täysillä. Kilometrejä, kahvia, naurua, haukotuksia. ”Jos tää sade ei pian hiljene, loppumatka joudutaan soutaa.” Olemme testanneet, mitä syntyy, kun lähdetään kemuihin sekä torstaina että perjantaina. Tuloksena on kaksi uupunutta ja onnellista ihmistä, joista toinen palelee univajeen vuoksi hillittömästi. Kyseinen perjantai-keikka jäi tallentamatta blogiin, vaikka se oli yksi kesän hauskimmista. Finlanders sekä Henkka ja Kulkurit olivat molemmat vauhdissa Virtain Hiekkarannalla. Niistä tansseista ei kyllä kukaan päässyt poistumaan suupielet alaspäin, oli sitten edellisyönä nukkunut tai ei. Jokaisella kotimatkalla olemme suunnitelleet jo seuraavaa reissua. Ja Salamakallion talkooväen lähettämä termospullo kulkee mukana jokaisella keikalla.

Tässä vaiheessa lausun kauniit kiitokset eri tahoille: Sinulle, kun luet blogia. Finlandersille, kun jaksatte kiertää meitä kaikkia viihdyttämässä. Pasille, kun kirjoitat niin hyväntuulisia Fb-päivityksiä ja olet vielä oma-aloitteisesti jakanut blogia muidenkin luettavaksi. Kesälavojen talkoolaisille, kun palvelette tanssikansaa hymy huulilla. Sarille, kun olet loistavaa keikkaseuraa. Etkä koskaan hermostu, vaikka minulla on aina nälkä ja pissahätä. Elokuussa tavataan, mahtavaa kesänjatkoa jokaiselle!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Halkosaari, Lappajärvi 18.6.2016 Finlanders ja Helmenkalastajat


Paikka: Halkosaari, Itäkyläntie 97, 62600 Lappajärvi
Aika: La 18.6.2016 klo 20 - 02
Esiintyjät: Finlanders ja Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat


Väsy on valtava ja vettä tulee kaatamalla. Tässä kohtaa olisi niin helppo luovuttaa ja kömpiä illaksi lämpimän peiton alle. Hetken päästä kuitenkin kaduttaisi valtavasti. Reippaasti vain sateenvarjo mukaan ja suunta kohti Lappajärveä.

Halkosaaressa on aina kivaa. Kaikki on kohdallaan: kaunis ympäristö, viihtyisät tilat ja maistuvat tarjoilut. Lisäksi lavan lähellä on hulppeasti tilaa, niin että esiintyjiä on helppo seurata, olematta tanssijoiden tiellä. Toivon vain, että aikatauluna olisi esimerkiksi klo 19 - 00.30, jolloin kotimatkalle pääsisi vähän aikaisemmin. Finlandersilla on tänä kesänä Halkosaaressa kaksi keikkaa, jälkimmäinen on vuorossa 13. elokuuta.

Halkosaari eroaa muista paikoista tanssisalin erikoisen muodon johdosta. Ulkoapäin katto muistuttaa skeittiramppia. Nykyinen tanssilava on rakennettu vuonna 1961. Lava sijaitsee tavallaan saaressa, mutta pihaan mennään kyllä ihan kävelemällä. Vieressä on runsaasti parkkitilaa. Tansseja järjestetään lauantaisin, elokuun lopulle saakka. Alueelta löytyy A-oikeuksin varustettu baari, kahvio ja makkaragrilli. Lavan läheisyydessä sijaitsee myös kesäteatteri.

Terassilla on asialliset maisemat.

Viime kesänä meillä oli Halkosaaressa sen verran kivaa, että eksyimme kotimatkalla, kun juttelimme ja nauroimme autossa niin kovasti. Ei siinä ehtinyt tienviittoja lukea. Jossain vaiheessa hiljenimme ja totesin, että tällaista tietä emme kyllä tulomatkalla ajaneet. Hetken pähkäilyn jälkeen paikansimme itsemme kartalle ja löysimme vielä yön mittaan kotiinkin. Tällä kertaa yritän olla erityisen tarkkana.

Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat

Illan aloittavat Helmenkalastajat, jotka ovat blogissakin olleet jo muutamaan kertaan esillä. Hyvältä he edelleen kuulostavat. Varsinkin kun kahdessa viimeisessä setissä volyyminupit eivät ole ihan niin kaakossa, mitä aluksi. Meininki on hyväntuulista ja kappaleet tanssittavia.

Hyväntuulinen on myös Finlanders. Ensimmäinen setti alkaa heti reippaasti Nappisilmä ja Saanhan olla hän -foksien tahtiin. Siitä jatketaan tutuilla valsseilla Kultaa ja hopeaa sekä Vastaus. Ekaan settiin mahtuu vielä ainakin tangoa, rokkia ja hidasta valssia. Reipasta osastoa ovat lisäksi Ihana ilta ja Sinulle vain, joista molemmista tykkään tosi paljon.

Helmenkalastajat jatkavat Finlandersin tauoilla, mutta minä suuntaan välillä kahvioon. Tarjolla on pullaa, sämpylää ja leipää, joten nälkäisenä ei tarvitse kotiin lähteä. Pulla on iso mutta aika kuiva. Sämpylä puolestaan saa tuoreudestaan täydet pisteet.



Toinen setti lähtee käyntiin hempeästi Hiljaisten siltojen tahtiin. Humppina ovat Solistiyhtye Suomen mainio Matka Timbuktuun ja Finlandersin oma Humppamies, joka on sydäntäni lähellä. Välillä fiilistellään Oikeesti ja Flirtaten. Vauhtia tarjoavat muun muassa Sirpa, Daa-da daa-da ja harvoin livenä kuultu Näsäboogie, jonka Finlanders on levyttänyt vuonna 1999.

Usealla edellisellä keikalla Finlanders on ollut illan ainoa esiintyjä ja he ovat soittaneet neljä settiä. Olen unohtanut, miten nopeasti kolme settiä hujahtavat ohi. Jenkkaa tai polkkaa ei tule lainkaan. Helmenkalastajat toki soittavat ainakin jenkat.

Kolmas setti sisältää kahden edellisen tapaan sekä hidasta että nopeaa tanssimusiikkia. Enemmän kuin milloinkaan, Paljaana, Ota kii, Marie, MarieKaikki tytöt... Olen jo tähän asti pitänyt Riki Sorsan Haaveissa vainko oot mun -kappaleesta, erityisesti kohdasta "En koskaan saata tietää, milloin määränpäähän tieni vie tää". Finlanders on nostanut tämän biisin minulle vielä uudelle tasolle. Setin lopussa kuullaan tangot En kasvojas muista ja Granada. Encorena tulee Rappiolla, joka nostaa jo entisestään korkealla olleen tunnelman kattoon. Sen jälkeen kuullaan vielä Finlandersin ja Helmenkalastajien yhteisbiisinä Hurriganesin Get on. Huhheijaa. Onpahan bileet!

Kotimatkalle lähdetään jälleen hymyssä suin. Tämän fiiliksen takia sitä jaksaa uhmata väsymystä ja kaatosadetta. Miten mikään voi olla näin kivaa? Meinaan taas ajaa risteyksestä ohi, mutta onneksi apukuski on hereillä.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Lampin lava, Toholampi 9.6.2016 Finlanders



Paikka: Lampin lava, Kyläntie 2, 69300 Toholampi
Aika: To 9.6.2016 klo 19 - 23.30
Esiintyjä: Finlanders


Suhteellisen lyhyenkin ajomatkan päästä löytyy vielä tanssilavoja, joissa en ole aikaisemmin käynyt. Tänään on vuorossa tutustuminen kesälavaan Toholammilla. Lampin lavalla on järjestetty tansseja jo vuosikymmenten ajan, paikkoja on remontoitu uuteen uskoon vuonna 2014.

Lampilla tanssitaan läpi kesän aina torstaisin. Finlanders saa kunnian avata tämän vuoden tanssikauden. Loppukesän ohjelmisto löytyy tanssi.net-sivustolta. Torstai on mukava ajankohta, koska kesällä porukkaa liikkuu myös arki-iltoina. Viikonloppuisin tapahtumatarjonta on niin runsasta, että kaikkea ei voi järjestää pelkästään perjantaisin ja lauantaisin. Tanssien loppumisaikakin on Lampilla sellainen, että ainakin lähiseudun kävijät jaksavat tarvittaessa nousta seuraavana aamuna töihin.



Suunnittelen matka-aikataulua jo edellisenä viikonloppuna. On helpompaa selvittää tulevan viikon oikeat lottonumerot, kuin löytää Lampin lavan lähiosoite. Torstaina asia on kuitenkin hienosti korjattu ja osoite näkyvillä. Esitän tässä samalla vienon pyynnön kaikille tanssijärjestäjille: googlatkaa oma lavanne ja tarkistakaa, ovatko oleelliset tiedot (tapahtuma-aika, osoite, puh.nro tai edes sähköposti) helposti näkyvillä. Viljelkää yhteystietoja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin ja sivustoihin. Yleisön saapuminen paikalle on todennäköisempää, mikäli he tietävät mitä tapahtuu, missä ja milloin.

Matka Toholammille alkaa normaalissa kesäsäässä, eli vesisateessa. Radiossa varoitellaan vaarallisen voimakkaasta tuulesta Pohjanmaalla. Auton mittari näyttää kolmea lämpöastetta. Katson kaihoisasti kesämekkoani, jota olen tarjennut käyttää viimeksi vuonna 2014. Onneksi on lämmin ja pehmeä Finlanders-huppari. Ensimmäisen setin aikana näyttää, että ihmiset ovat jääneet kotiinsa lämmittelemään. Väkeä tulee kuitenkin kaiken aikaa enemmän ja lopulta tanssilattialla on jo tiiviskin tunnelma. Tanssiessa ei ehdi palella.

Viihtyisällä terassilla olisi mukava istua, jos vaan tarkenisi.

Ulkoiset puitteet Lampin lavalla ovat aika vaatimattomat. En kuitenkaan kiinnitä niihin paljoa huomiota, koska olen niin otettu siitä, että heti lipunmyynnissä kaksi ihmistä toivottaa hauskaa tanssi-iltaa. Hassua, miten kaksi sanaa voi vaikuttaa niin paljon, ja jäädä päähän koko illaksi. Sisätilat ovat asialliset. Erityisesti kahvio ja seinän takana oleva terassi ovat viimeisen päälle. Pöydät on koristeltu, seinille ja tanssisalin kattoon on laitettu led-valoja. Siistikuntoinen wc-rakennus sijaitsee lavan takapuolella.



Kahvion yhteydessä on A-oikeudet. Juomatarjonta onkin runsas, toisin kuin ruokavalikoima. Tarjolla on pullaa, ota tai jätä. Ulkona toki myydään makkaraa. Pulla on tuoretta, mutta niin pieni, ettei siitä tule kuin kiukkuiseksi. Olisinpa tajunnut ostaa kaksi. Ystäväni keksii, että pullavadin vieressä voisi lukea "Osta heti kaksi, tulee mieli paremmaksi."

Finlanders tekee parhaansa lämmittääkseen yleisöä. Alkuvalssien jälkeen tulevista fokseista toinen on Kesä -92: "Olet lämmin, niin lämmin...". Hah. Kari soittaa ekan setin hanskat käsissä ja Jussilla on puvun takki päällä. Toisessa setissä sisäinen lämpötila on jo sen verran noussut, että Kari riisuu hanskansa ja Jussi siirtyy normiasuun, eli paitahihasilleen. Kyllä täällä tarkenee.



Eikä settien aikana tosiaan ehdi palella, sen verran vauhdikasta meno on. Reisihumppaa treenataan Mitä teet polves kans, rakas Hansin tahtiin. Viipurin Vihtori -polkkaa, vuodelta 1938, en ole aiemmin kuullut. Vauhtia tarjoaa lisäksi muun muassa Kaikki tytöt, jonka Finlanders on levyttänyt vuonna 1986, sekä Ota kii ja Bamboleo. Mennyt mies tulee pitkästä aikaa, osaamme vielä taputtaa oikeassa kohdassa. Hurjimmilleen meno äityy Beatlesin Help-biisin tahtiin. Toholammilla osataan ottaa ilo irti torstainakin!

Irrottelun vastapainoksi tulee myös rauhallisempia tanssilajeja, kuten tangoa ja hidasta valssia. Viimeisinä valsseina soivat Jamppa Tuomisen Lauluni teille lauloin, sekä Charade. Encorena on mainio taidepläjäys orkesterin muodostamisesta. Tämä herkkupala kuullaan aina silloin tällöin keikoilla.

Eniten luihin ja ytimiin mennyt hetki? Ehdottomasti Haaveissa vainko oot mun. Riki Sorsan hautajaispäivänä. Instagramista löytyy videopätkä tuosta. Insta-kuvat ja -videot (@kemuihin) pitäisi näkyä, vaikkei sovellusta olisi itselleen ladannut.

Kesälavat olisivat parhaimmillaan kesäkelillä. Mahtavaa huomata, että haastavista olosuhteista huolimatta ihmiset lähtevät tansseihin. Kukaan tuskin joutui harmittelemaan, että tuli lähdettyä; niin paljon näkyi taas iloisia ilmeitä.

Kotimatka sujuu tänään normaalia leppoisammin. Ihana Salamakallion väki oli nimittäin ilahtunut käynnistäni ja yllätti minut perinpohjaisesti lähettämällä paketin, joka sisälsi kaiken tarvittavan kotimatkan kahvihetkiin! Maitopulloa myöden. Olin aivan ällikällä lyöty tällaisesta huomioinnista. Tosi harvat huoltoasemat ovat enää öisin auki, joten on huippua, kun voi ottaa omat kahvit mukaan. Ei tarvitse autossa haukotella.

Uusi perheenjäsen ensimmäisellä keikkareissullaan.