keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Kortesjärven Rantamaja 19.7.2016 Helmenkalastajat



Paikka: Kortesjärven Rantamaja, Saarijärventie 276, Kortesjärvi
Aika: Ti 19.7.2016 klo 19 - 23.30
Esiintyjä: Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat


Joskus sitä harmittelee, että keikoille joutuu aina ajella niin kauas. Totuus on kuitenkin se, että Etelä-Pohjanmaankin seudulta löytyy tanssipaikkoja vaikka kuinka, varsinkin kesällä. Kortesjärven Rantamaja on viettänyt välillä hiljaiseloa, mutta tänä kesänä tansseja järjestetään toukokuusta syyskuuhun ja esiintyjät ovat yllättävän tasokkaita. Paikka on itselleni ihan uusi, en ollut edes kuullut tällaisesta kesälavasta kuin vasta hiljattain. Ensimmäiset tanssit on kuitenkin järjestetty Rantamajalla jo vuonna 1955.

Lähden jälleen ystäväni seuraksi katsomaan Helmenkalastajia. Päivä on mennyt niin tiiviisti töiden parissa, etten ole ehtinyt oikein perehtyä matkareittiin. Loppumatka sujuu tuttuun tyyliin lausahdusten "Ei me näin lyhyellä matkalla navigaattoria tarvita" ja "Oliskohan tosta pitänyt kääntyä" saattelemana. Viimeiset 3 km on päällystämätöntä tietä ja uskoni alkaa loppua. Lavan pitäisi sijaita järven rannalla ja olemme täysin metsässä. Jos tältä tieltä löytyy sekä järvi että tanssilava, niin sitten on kaikki nähty. Ja löytyväthän ne.

Tällaista maisemaa tarjolla tänään. Suomen suvi parhaimmillaan.



Tansseja järjestetään Rantamajalla muulloin perjantaisin, mutta kesäkuun lopussa ja heinäkuussa tanssipäivänä on tiistai. Sydänkesällä tapahtumatarjontaa on viikonloppuisin niin runsaasti, että arkitanssit ovat oikein toimiva ratkaisu. Pidän kovasti ajankohdasta myös kellonaikojen suhteen; tanssit päättyvät jo klo 23.30. Viikonloppuisinkaan tanssien ei tarvitsisi jatkua missään paikassa klo 00.30 jälkeen. Juhannuksena voitaisiin jatkaa vähän myöhempään, muttei muulloin.

Paikkana Rantamaja on yksi hienoimmista, joissa olen käynyt. Kaikki tilat on remontoitu uuden veroisiksi, mutta silti paikassa on oikealla tavalla vanhan ajan henkeä. Viihtyisyyteen on kiinnitetty selvästi huomiota. Tanssilattiaa kiertävissä ikkunoissa on pitsiverhot, kahvion pöydissä on vaaleanpunaiset liinat ja katossa roikkuu värikkäitä koristeita. Yleisilme on valoisa.

Pinkki kahvio!
Vielä autosta noustessamme aprikoimme, joutuukohan täällä ulkovessaan. Ei joudu, wc-tilat ovat niin avarat ja siistit, että on pakko napata kuvakin. Väistämättä tulee mieleen Raumalla sijainnut Salamakallio, molemmilla lavoilla on panostettu viihtyisyyteen ja siisteyteen ihan joka nurkassa. Ja molemmissa paikoissa on tarjolla ilmaisia karkkeja! Salamakalliolla ne olivat tarjolla kahviossa, Rantamajalla karkkikori on heti sisääntuloportilla.

Vessassa kelpaa istua.
Kahviossa on myynnissä sämpylöitä, leipiä ja munkkeja. Ulkona on lisäksi tarjolla makkaroita ja hodareita, jotka ovat tervetullutta vaihtelua. Tekisi mieli pullaa, mutta olen niin nälkäinen, että syön alkuillasta ruisleivän ja myöhemmin vielä hodarin. Molemmat maistuvat.


Olen niin ihastunut paikkaan, että vaikka esiintyjä ei olisi kaksinen, niin ilta sujuisi silti aurinkoisissa merkeissä. Helmenkalastajat eivät kuitenkaan petä, joka kerta heitä kuuntelee mielellään. Ohjelmistossa on sopivasti reippaita ja rauhallisia, pääosin vanhempia kappaleita, jotka ovat kovasti mieleeni. Omia suosikkejani ovat muun muassa Ollaan lähekkäin, Ramona, Vain yksin me kaksi ja Ei aika mennyt koskaan palaa. Helmenkalastajat soittavat peräti 4 x 45 minuutin ja yhden puolen tunnin setin. Ei voi kuin nostaa hattua solistille, joka on vielä kipeänä, eikä näytä sitä mitenkään ulospäin.

Helmenkalastajien loppuillasta esittämä Pohjanmaan helmi sopii Rantamajalle kuin nakutettu. Kyseessä on todellakin Pohjanmaan kesälavojen helmi, joka yllätti erittäin positiivisesti. Kotimatka taittuu kepeästi täysikuun seurassa, hauskaa iltaa muistellen.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Tangomarkkinat, Seinäjoki 6.7.2016


Olen ikäni asunut aika lähellä Seinäjokea, mutta Tangomarkkinat eivät ole koskaan vetäneet minua puoleensa. Siitäkin huolimatta, että käyn jatkuvasti lavatansseissa ja kuuntelen sujuvasti myös tangomusiikkia. En pidä massatapahtumista, joissa liikkuu tuhansia ihmisiä. Tangokuninkaallisten valinnasta en ole ikinä ollut kiinnostunut, eikä Tangomarkkinoiden imago ole muutenkaan oikein kolahtanut. Nyt kuitenkin huomaan, että Tangokadulle on vapaa pääsy avajaisiltana, eli keskiviikkona. Voisihan sitä käydä vähän tutustumassa. Tarkoitukseni ei ollut blogata käynnistä, mutta lopulta ilta oli niin hauska, etten malta olla kirjoittamatta.

Alla on lista päällimmäisenä mieleen jääneistä asioista:

  • En missään nimessä halua asioida bajamajassa, joten ajan keskustaan ABC:n kautta. Täytyy hyödyntää vesivessaa, kun se on vielä saatavilla. Perillä tajuan, että Tangomarkkinoiden vessat ovat paljon siistimpiä kuin ABC:lla. Täällä on oikeasti vesivessat!
  • Saan auton ilmaiseksi parkkiin kivenheiton päästä pääportilta. 
  • Kuulen illan aikana lukuisia artisteja, joita en ole koskaan aikaisemmin kuullut: Marko Maunuksela, Susanna Heikki, Aki Samuli, Maria Tyyster, Teemu Roivainen, Heidi Pakarinen ja Kyösti Mäkimattila. Ilmaiseksi.
  • Ohjelmistot koostuvat pääosin tangoista, mutta eivät onneksi kokonaan.  Jos välillä ei olisi reippaampaa menoa, pelkkä tango puuduttaisi nopeasti.
  • Aina halutessaan voi mennä Paviljonkiin sisätiloihin lämmittelemään. Siellä on käynnissä kunnon lavatanssit, esiintyjinä ovat tämän vuoden tangokilpailun finalistit. Eikä Paviljongissa ole siis pakko tanssia, meille ei-tanssijoille on ihan oma alue, jossa saa vain kuunnella musiikkia ja katsella tanssijoita.
  • Lämmittelemään pääsee myös lättykahveilla. Jotka saa nauttia katetussa kahviossa, tuolilla istuen. Mihinkään ei tarvitse illan aikana jonottaa.
  • Virittämöllä esiintyy Roope Salminen, mutta pääsylipun ostaminen ei kiinnosta, kun emme siellä kuitenkaan kauaa viihtyisi. Ratkaisemme asian teinimeiningillä: keikka kuuluu loistavasti aitojen ulkopuolelle. Jammailemme kahdestaan keskellä kaupunkia Madafakin darran tahtiin.
  • Ilta päättyy Tomi Markkolan esiintymiseen päälavalla. Olen ollut muutamalla Markkolan keikalla, enkä ole hänestä hirveästi pitänyt. Nyt keikka on kuitenkin rautainen, Markkola ottaa yleisönsä viimeisen päälle. Enää ei ehdi edes palella, kun musiikki vie mennessään.
  • Itselleni Tangomarkkinoista tulee perinne. Jos en olisi sopinut muuta tekemistä viikonlopulle, kävisin Tangokadulla vielä toiseenkin kertaan ja maksaisin lystistä mielelläni. Nyt on odotettava ensi vuoteen.